Lastensuojelu ja sijaishuolto

Tulen blogikirjoituksissani kirjoittamaan lastensuojelusta ja lastensuojelun sijaishuollosta. Tässä käsitteistöä ja ilmiöitä taustoittavassa blogikirjoituksessani vastaan lyhyesti siihen, mistä kirjoitan, kun kirjoitan lastensuojelusta ja sijaishuollosta.

Lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyy monenlaiset ennakkoluulot, uskomukset ja tietämättömyys näiden palveluiden sisällöistä. Osa näistä saattaa olla ainakin päällisin puolin ja etäältä tarkasteltuna harmittoman tuntuisia, mutta pahimmillaan tietämättömyys, ennakkoluulot ja uskomukset lastensuojelusta ja sijaishuollosta voivat olla haitallisia lasten ja nuorten hyvinvoinnille. 

Esimerkki tietämättömyydestä on se, että lastensuojelua pidetään samana asiana huostaanoton ja sijaishuoltoon muuttamisen kanssa. Pelko lastensuojelupalveluita kohtaan saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että vanhemmat tai lasten muut läheiset eivät uskalla hakea apua lastensuojelusta, koska kuvittelevat lastensuojelun ensisijaisena ja ainoana auttamiskeinona olevan huostaanotto. Vuonna 2019 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 52 858 lasta ja nuorta eli reilusti yli kaksi kertaa sen verran, kuin sijaishuollossa asuvia lapsia ja nuoria.

Toinen esimerkki ennakkoluulojen, uskomusten ja tietämättömyyden haitoista on se, että sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret kokevat huomattavasti muulla tavoin asuvia lapsia ja nuoria enemmän kiusaamista koulussa. Kiusaamisella on tutkitusti monenlaisia haitallisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin.

Lastensuojelu ja sijaishuolto ovat minulle suhteellisen tuttuja asioita, joten niiden avaaminen ihmisille, joille ne eivät ole tuttuja, tuntuu joskus melko haasteelliselta. Samaa haastetta on ilmeisesti muillakin ihmisillä, sillä jos näin ei olisi, lastensuojelu olisi varmasti jo tutumpia asia monille ihmisille. Helpottaakseni omaa työtäni käytin apuna www.answerthepublic.com nettisivua, joka kokoaa yhteen hakukoneiden tietoa, jota ihmiset hakevat eri asioihin liittyen. Lastensuojeluun liittyen tehdään esimerkiksi seuraavanlaisia hakuja: mitä on ehkäisevä lastensuojelu, mitä on systeeminen lastensuojelu, mitä toimenpiteitä lastensuojelu voi sisältää, mitä lastensuojelun sosiaalityöntekijä tekee ja mitä lastensuojelu tarkoittaa? Sijaishuoltoa koskevat haut ovat mm. seuraavanlaisia: mikä on sijaishuolto, sijaishuolto laki, mitä on sijaishuolto, sijaishuolto Suomessa ja sijaishuollon rajoitustoimenpiteet.

En lähde tässä kirjoituksessa vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joita hakuni answerthepubliciin tuotti, vaan nostan esiin niistä muutaman, joiden uskon olevan tärkeitä tulevien kirjoitusteni kannalta. 

Mitä on lasten suojelu? On tärkeä erottaa lasten suojelu ja lastensuojelu toisistaan. Lasten suojelu on kaikkien lapsia kohtaavien aikuisten, ammattilaisten ja koko yhteiskunnan asia. Aikuisten vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lastensuojelu on puolestaan lastensuojeluviranomaisten tekemää yksilö- ja perhekohtaista työtä.

Mitä lastensuojelu tarkoittaa? Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen oikeus kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Lastensuojelu voi olla monenlaisia asioita. Lastensuojelun avohuollossa lapset, nuoret ja perheet saavat yleensä tarvitsemaansa tukea omaan kotiinsa.

Lisäksi joissakin kunnissa on perhesosiaalityötä, joka ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta, jonka kautta perhe voi saada tarvitsemaansa apua.

Milloin lastensuojelua tarvitaan? Jos on huolestunut omasta tai läheisen jaksamisesta tai lasten hyvinvoinnista kannattaa olla jo siinä vaiheessa yhteydessä lastensuojeluun. Lastensuojelussa arvioidaan lapsen, nuoren ja perheen tuen tarpeita ja tuetaan perheen kaikkia osapuolia parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko lastensuojeluun pakko mennä? Osa lastensuojelun tarjoamista palveluista on vapaaehtoisia eli niistä voi kieltäytyä eikä niitä ole pakko ottaa vastaan tai mennä tarjottuihin palveluihin. Lastensuojeluviranomaiset voivat kuitenkin joskus toimia myös ilman lapsen tai vanhempien suostumusta. Yleensä aina koitetaan kuitenkin toteuttaa asiat yhteisymmärryksessä lasten, nuorten, vanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa. 

Lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla on oikeus valittaa asiastaan, jos kokee, että lastensuojeluviranomainen on toiminut väärin.

Mitä lastensuojelu voi tehdä? Lastensuojelun tavoitteena on aina auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. Jokaisen lapsen, nuoren ja perheen tilanteita arvioidaan tapauskohtaisesti ja mietitään, mikä olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Tärkeää on se, että lastensuojelussa kuunnellaan myös lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia siitä, mikä heidän omasta mielestään auttaisi parhaiten. 

Lastensuojelu voi tarjota tukea ja apua kotiin, ohjata muihin palveluihin ja viimeisenä vaihtoehtona lapsi tai nuori voidaan sijoittaa johonkin muualle asumaan.

Mitä on sijaishuolto? Sijaishuolto tarkoittaa yleensä huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen asumista muualla kuin syntymävanhempiensa luona. Itse käytän usein sijaishuoltoa kuvaamaan myös avohuollon tukitoimena sijoitettuja lapsia ja nuoria. Puhuessani sijaishuollossa asuvista lapsista ja nuorista tarkoitan siis kaikkia lapsia ja nuoria, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita ja asuvat muualla kuin syntymävanhempiensa luona.

Tulkintani saattaa joidenkin mielestä olla virheellinen ja sitä se onkin esimerkiksi lain mukaan. Kieltäydyn kuitenkin kategorisesti puhumasta kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista, koska se on mielestäni surkea tapa kuvata asiaa, vaikkakin se laissa ja tutkimuksessa on niin käsitteellistetty. Sijaishuolto ei käsitteenä ole sekään ongelmaton, mutta omasta mielestäni parempi. Tulen myöhemmässä kirjoituksessa avaamaan käsitteitä tarkemmin.

Sijaishuollon muodot? Sijaishuoltoa voidaan toteuttaa perhehoidossa eli niin kutsutuissa sijaisperheissä ja ammatillisissa perhekodeissa tai laitoshoidossa. Perhehoitajaksi eli sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Ammatilliset perhekodeissa on kaksi vanhempaa, joista vähintään toisella on alalle soveltuvaa koulutusta, ja muita työntekijöitä vanhempien lisäksi. Lastensuojelun laitoshoito on laitosmuotoista sijaishuoltoa, jossa lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaa koulutettu ammattihenkilöstö.

Sijaishuolto ja laki? Lastensuojelun sijaishuolto on vahvasti säänneltyä. Lastensuojelulaissa on säädetty tarkemmin sijaishuoltoa koskevasta lainsäädännöstä. Lisäksi sijaishuoltoa koskevat lukuisat muut lait ja ihmisoikeussopimukset, kuten perustuslaki ja lapsen oikeuksien sopimus.

Sijaishuollosta itsenäistyminen? Sijaishuollosta itsenäistymisen jälkeen, jos tietyt ehdot täyttyvät, on oikeutettu jälkihuoltoon. Jälkihuollon taustalla on ajatus siitä, että valtio on ottanut sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kasvattamisen tehtäväkseen, joten valtiolla on vastuu varmistaa, että nämä lapset saavat tukea myös itsenäistymiseensä. Jälkihuoltoa tarjotaan 25 ikävuoteen saakka ja se sisältää erilaista tukea nuorille.

Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet? Sijaishuollossa voidaan joutua turvautumaan erilaisiin rajoitustoimenpiteisiin lapsen tai nuoren turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Rajoitustoimenpiteistä on säädetty tarkasti lastensuojelulaissa ja niiden tulee aina perustua lakiin. Rajoitustoimenpiteistä tulee aina saada myös erikseen kirjallinen peruste, joka on valituskelpoinen.

Edellä avasin hyvin lyhyesti joitakin niistä asioista, jotka hakukoneiden mukaan Suomalaisia kiinnostavat lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyen. Tarkemmin lastensuojeluun liittyvää tietoa löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset ylläpitämästä Lastensuojelun käsikirjasta. Tulen myöhemmissä kirjoituksissani avaamaan edellä esitettyjä ajatuksia lisää.

-Onni

Blogin ja nettisivun taustaa

En vielä tiedä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään, tekeminen tuntui kuitenkin tarpeelliselta ja opin matkalla ainakin paljon uutta nettisivujen tekemisestä.

Minulla on jatkuvasti paljon ajatuksia, toiveita ja suunnitelmia, joista vain murto-osa on toteutettavissa tai viestittävissä niissä kanavissa, joita minulla on tällä hetkellä käytettävissäni. Halusin luoda nettisivut oppiakseni, mitä niiden tekeminen vaatii. Halusin luoda blogin, jotta minulla olisi väylä viestiä omia ajatuksiani.

Teemoja, joita tulen blogipostauksissani käsittelemään, on vielä tässä vaiheessa vaikea tarkalleen määrittää. Se on varmaa, että tulen kirjoittamaan paljon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, erityisesti lastensuojelusta ja sijaishuollosta. Joitain muitakin alustavia ideoita on, mutta ne saa vielä hautua valmiiksi ideoiksi ihan rauhassa.

En ole asettanut minkäänlaisia tulostavoitteita blogilleni. Ehkä ajatukseni ja kirjoitukseni kiinnostavat joitakin ihmisiä, ehkä ei. Pääsen kuitenkin itse kirjoittamalla jäsentämään omia ajatuksiani ja toiveitani paremmasta maailmasta, jos se resonoi myös muissa ihmisissä, se on tietysti hienoa.

Saan työskennellä päivisin maailman parhaassa työssä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:ssä. Vapaa-ajalla toimin Pirkanmaan Talentian hallituksen jäsenenä, Talentian hallituksen varajäsenenä, Yeesi ry:n hallituksen jäsenenä ja Facebookissa toimivan Sosionomien uraverkoston (7 500 jäsentä) ylläpitäjänä. Kirjoittelu blogiin saa luultavasti siis kimmokkeita myös näistä kiinnostuksen ja tekemisen kohteistani, vaikka nettisivut ja blogi eivät millään tavalla suoraan linkitykään edellä mainittuihin tahoihin.

Katsotaan siis yhdessä mitä tuleman pitää. Annan itselleni tilaa testailla, mokailla ja pitää hauskaa tämän kanssa. Muutamaan aikaisempaan kirjoitukseeni, tekemisiin ja minuun voi tutustua esimerkiksi alla listattujen linkkien kautta.

Toimitin yhdessä kahden huippukollegan kanssa 101 kirjettä -julkaisun, joka kokoaa yhteen lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten kokemuksia sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudesta.

Sain ajatella ja kirjoittaa yhdessä nuorten kohtaamisesta ja dialogisuudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogiin yhdessä Jukka Pyhäjoen ja Elina Vesterisen kanssa, nuorten avustuksella tietetenkin.

Erätauko-säätiö halusi kuulla kokemuksiani Erätauko-keskustelumallin hyödyntämisestä ja hyödyistä, joita uskon lastensuojelussakin olevan todella paljon.

YLE:llä on muutamakin juttu, jossa olen ollut mukana: Tässä maininta Vuoden aikuinen tittelistä, jonka Tampereen kaupunki päätti myöntää minulle vuonna 2020. Lisäksi olin mukana keskustelemassa YLEn tuottamassa Huostassa-keskustelusarjassa lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvasta kaltoinkohtelusta, joka kuunneltavissa täältä.

Kaikkea muutakin varmasti löytyy, mutta näistä voi aloittaa.

-Onni