Lasten ja nuorten koulunkäynnin tuki korona-aikana

Korona-ajalla on merkittäviä vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja kaikkiin sen jäseniin. Erityisen haavoittuvassa asemassa tässäkin suhteessa ovat lapset ja nuoret. Korona-aika vie nuorilta heille ja heidän kasvulleen merkittävät sukupolvikokemukset [1]. Etäkoulussa opiskelijoilta puuttuu riittävä tuki, opiskelu kuormittaa ja jakaa oppilaat kahteen kastiin [2]. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia tai kykyä tukea koulunkäynnissä, joka uhkaa syventää oppilaiden ja opiskelijoiden eriarvoisuutta entisestään [3]. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan korona-aika on heikentänyt niin opettajien kuin rehtorien työhyvinvointia ja opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia [4]. Husin lastenlääkärit ja monet muut tahot ovat vedonneet, että lasten ja nuorten harrastus- ja koulurajoituksista tulisikin luopua [5].

Edellä on nostettu esiin vain joitakin viimeaikaisia esimerkkejä siitä, kuinka korona vaikuttaa merkittävästi heikentäen suuren lapsi- ja nuorisojoukon mahdollisuuksiin oppia ja opiskella. Tiedämme laajasti eri tutkimuksista, että koulutus tukee yksilöiden hyvinvointia ja estää yhteiskunnasta syrjään jäämistä.

Haasteet on tiedossa lasten ja nuorten hyvinvoinnille laajemminkin, mutta tässä kohtaa erityisesti oppimiselle ja opiskelulle. Kansallisesti ratkaisuja näihin haasteisiin alettiin kuitenkin etsimään vasta melkein vuosi pandemian alkamisesta [6]. Joitakin yksittäisiä ratkaisuja on ollut, pääasiassa viime keväänä, kuten Finnairin lentävä läksytuki [7].

Esitän tässä tekstissä yhden mielestäni kokeilemisen arvoisen, kansallisen ja taloudellisesti kestävän ratkaisun, jolla pystytään tukemaan oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista tukemalla heitä itsenäisen opiskelun eli läksyjen tekemisessä. Koulussa opittujen asioiden ymmärtäminen sekä onnistumisen ja osaamisen kokemusten lisääntyminen tukevat kaikki opiskelumotivaatiota ja ehkäisevät tätä kautta opintojen keskeyttämistä tai merkittävien osaamisvajeiden syntymistä.

Kansallinen ratkaisu lasten ja nuorten läksytuesta

Finnairin Lentävässä läksytuessa oli mielestäni hyvä ajatus. Valitettavasti tämä tuki oli tarjolla ainoastaan keväällä 2020 ja rajatulle joukolle lapsia. Siellä on kuitenkin varmasti paljon oppeja, joita voitaisiin hyödyntää myös tässä esitetyssä ratkaisussa. Käytän tässä tekstissä ratkaisusta nimeä Läksyparkki, mutta periaatteessa sen nimi voisi olla mikä tahansa, mielellään esimerkiksi lasten ja nuorten itsensä ideoima.

Läksyparkki voisi toimia esimerkiksi Discordissa, jota voi käyttää selaimessa, ladata tietokoneelle tai puhelimelle. Discordin käyttäminen on ilmaista, se ei vaadi kovaa suoritustehoa laitteilta ja siellä voi toimia anonyymisti. Oman serverin luominen ja muokkaaminen sellaiseksi, kuin haluaa on helppoa. Discordin käyttöönotto ja sen toimintalogiikan ymmärtäminen ei vaadi erityisiä taitoja. Siellä voi kirjoittaa, puhua, käydä video- ja äänikeskusteluja, jakaa näyttöä ja niin edelleen.

Läksyparkki Discord-serverille voisi luoda serverin säännöt, kuvata sen toimintalogiikan ja keskeiset muut asiat omille kanavilleen. Tämän lisäksi serverille voisi luoda omat luokkansa peruskoululaisille, lukiolaisille, ammattikoululaisille ja korkeakouluissa opiskeleville. Luokkien alle voisi luoda omat kanavat jokaiselle aineelle. Oman serverin luomiseen ja sen sisältöjen tekemiseen ei mene yhtä päivää kauempaa.

Serverillä lapset ja nuoret saisivat apua läksyjen tekemisessä niin toisiltaan kuin Läksyparkin ylläpitäjiltä ja mahdollisesti vapaaehtoisilta, jotka haluaisivat käyttää aikaansa lasten ja nuorten opiskelun tukemiseksi. Jos näitä kaikkia ei haluttaisi yhdistää samalle serverille, oman serverin luominen peruskoululaisille, ammattikouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa opiskeleville ei olisi vaikea tehtävä sekään.

Läksyparkissa lapset ja nuoret saisivat apua ja tukea koulunkäyntiin keskittyen itsenäisesti tehtäviin asioihin eli läksyihin. He eivät jäisi enää yksin läksyjen tekemisen kanssa vaan siitä tulisi yhteisöllinen kokemus, jossa apua ja tukea olisi saatavilla. Läksyjen tekemisessä onnistuminen kannattelisi lapsia ja nuoria, mahdollistaisi oppimisen ja kouluun kiinnittymisen entistä paremmin.

Kuva siitä, miltä Läksyparkki voisi Discordissa näyttää. Tämän tekemiseen meni 5 minuuttia.

Läksyparkin toteuttaminen käytännössä

Suomessa on huomattava määrä lapsia ja nuoria peruskoulussa, lukioissa, ammattilisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Todella laaja joukko lapsia ja nuoria tarvitsee apua ja tukea läksyjen tekemisessä, jotta ne tulisi ylipäätään tehdyksi. On olemassa luultavasti myös sellainen joukko, joka hyötyisi tämänkaltaisesta tuesta, vaikka läksyt tulisivat muutenkin tehtyä. On siis suhteellisen haastavaa arvioida, kuinka laaja joukko lapsia ja nuoria Läksyparkkiin voisi löytää. Jostain on kuitenkin aloitettava ja tarkemman kuvan syntyessä toimintaa voisi skaalata ylöspäin tai tarvittaessa supistaa.

Läksyparkin henkilöstörakenne voisi koostua esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Läksyparkin yleisistä asioista vastaava henkilö: vastaa Läksyparkki Discord-serverin yleisestä toiminnasta, luo kanavia tarpeen mukaan, vastailee Discordin käyttöön liittyviin kysymyksiin, moderoi keskustelua tarvittaessa ja varmistaa yleisesti serverin toimintaa teknisistä ja käytännöllisistä näkökulmista.

Läksyjen tekemisen tuesta vastaavat henkilöt: vastaavat Läksyparkissa lasten ja nuorten ohjaamisesta läksyjen tekoon liittyen, auttavat ja tukevat läksyjen teossa sekä kannustavat niiden tekemisestä.

Opiskelun tuen henkilö: vastaa erilaisen materiaalin tuottamisesta, koostamisesta, lasten ja nuorten ohjaamisesta yleisellä tasolla läksyjen tekemisessä ja opiskelussa laajemminkin.

Sosiaaliohjauksesta vastaava henkilö: vastaa erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin liittyvien asioiden esiin noustessa puuttumalla niihin, ohjaamalla olemassa oleviin palveluihin, tukemalla ja kannustamalla lapsia ja nuoria.

Vapaaehtoisten toiminnasta vastaava henkilö: vastaa ja varmistaa vapaaehtoisten työn sisällöistä, tuesta ja koordinoinnista.

Vapaaehtoiset: esimerkiksi opettajaopiskelijoiden ja sosiaalialan opiskelijoiden opintoja voitaisiin kytkeä tehokkaasti osaksi Läksyparkissa tehtävää lasten ja nuorten tukemista kevään 2021 aikana. Lisäksi vapaaehtoistoimintaan voisi vahvistaa aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten avulla.

Työntekijät toimisivat Läksyparkin ylläpitäjinä ja olisivat yhdessä vastuussa kokonaisuudesta, jolloin vapaaehtoiset voisivat keskittyä lasten ja nuorten tukemiseen läksyjen tekemisessä.

Keskeisiä tahoja, joita Läksyparkin toteutukseen tarvittaisiin ja olisi hyvä saada mukaan: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, yliopistot, ammattikorkeakoulut, opiskelijajärjestöt, ammattiliitot, Verke ja mahdollisesti järjestöjä. Nämä tahot voisivat osaltaan viestiä eteenpäin kunnille ja kouluille, sosiaalisissa medioissa ja perinteisessä mediassa. Konsultointia Discordissa tehtävään työhön tai laajasti yhteistyössä tehtävään vastaavanlaiseen työskentelyyn voisi saada Sekasin-kollektiivilta (Mieli ry), SOS-lapsikylältä tai vaikka tämän tekstin kirjoittajalta.

Taloudelliset kustannukset edellä mainitulla rakenteella, jolla potentiaalisesti pystyttäisiin vähentämään koulun keskeytyksiä, pitämään lapsia ja nuoria opinnoissa mukana sekä lisäämään koulun käynnin mielekkyyttä poikkeusaikana olisivat suhteellisen pienet. 

Palkallisia työntekijöitä olisi Läksyparkissa yksi yleisvastaava, kolme läksyvastaavaa, oppimisen tuen vastaava, sosiaaliohjauksesta vastaava ja vapaaehtoistoiminnasta vastaava eli yhteensä seitsemän työntekijää. Leikitään, että jokaisen työntekijän palkka olisi 4 000 € kuukaudessa, siihen päälle 1 200 € työnantajakuluja (30%) ja kaikille seitsemälle työntekijälle työvälineet eli puhelin ja tietokone 2000 € / henkilö. Työskentelyaika olisi helmikuun puolivälistä toukokuun loppuun. Kokonaisuudessaan Läksyparkin kulut olisivat kansallisesti noin 150 000 euroa.

Mikäli Läksyparkilla pystyttäisiin ehkäisemään edes yksi yhteiskunnasta syrjään jääminen, siihen investoidut panokset maksaisivat itsensä takaisin [8].

Lopuksi

Minulle on täysin yhdentekevää, toteutuuko edellä esittämänä Läksyparkki sellaisenaan tai ollenkaan. Keskeistä on sen sijaan se, että lasten ja nuorten koulunkäyntiä tuetaan nyt, eikä pelkästään joskus tulevaisuudessa. Tulevan kevään aikana meillä on mahdollisuus tukea lapsia ja nuoria tai olla tukematta heitä. Tukematta jättäminen tulee väistämättä kalliimmaksi inhimillisesti ja taloudellisesti.

Panostuksia koulutukseen tarvitaan myös pitkäjänteisesti, sillä vaikka perustettaisiin kaikille kouluille omat Läksyparkit niin ne eivät pysty vastaamaan yksinään haasteisiin ja ongelmiin, joita koronalla on lapsille, nuorille, heidän hyvinvoinnilleen ja koulutukselleen. Nyt onkin viimeiseen saakka vastustettava kaiken järjen ja tutkimustiedon vastaisten koulutusleikkausten syntymistä ja sen sijaan panostettava jokaisen lapsen ja nuoren oppimiseen [9].

Uskon, että kestäviä ja toimivia ratkaisuja on mahdollista löytää nopeastikin. Läksyparkin ideointi ja sen kuvaaminen kirjallisesti, koulutuksesta juuri mitään tietämättömän henkilön toimesta, kesti kaksi työpäivän ohessa pidettyä taukoa. Parempien ja kestävien ratkaisujen kehittäminen enemmän aiheesta tietävien toimesta luulisi siis syntyvän niin, että lasten ja nuorten oppimiseen voidaan panostaa jo kevään aikana, jos niin vaan halutaan.