Onni Westlund

Lastensuojelun parissa työskentelevänä sosiaalialan ammattilaisena poliittinen päätöksenteko tuntuu ajoittain täysin käsittämättömältä. Liian usein poliittisen päätöksenteon, tai päätöksenteon tekemättä jättämisen, seurauksena kärsijöinä ovat lapset ja nuoret.

Haluttomuus ja kyvyttömyys panostaa lasten ja nuoten hyvinvointiin sekä palveluihin, kuten esimerkiksi lastensuojeluun tarkoittaa, että lapset ja nuoret saattavat elää 2020-luvun Suomessa vuosia jatkuvan väkivallan kohteina ja keskellä [1]. Nuorten mielenterveyden häiriöt ja palveluiden tarve on ollut kasvussa koko 2010-luvun, mutta päättäjien huomiota asiaan pitää kerätä erilaisilla tempauksilla ja rahaa nuorten hoitoon hyväntekeväisyydellä [2]. Suomalaisista lapsista yli 120 000 lasta, joka on reilusti yli kymmenen prosenttia kaikista lapsista, eli köyhyydessä ennen koronakriisiä [3].

Edellä esitetyissä esimerkeissä ja kymmenissä muissa samankaltaisissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta haitallisissa asioissa suurimman hinnan kantavat lapset ja nuoret. Inhimillinen kärsimys kohtaa liian monta lasta ja nuorta jatkuvasti, joka päivä. Mikäli lasten ja nuorten hätä ja kärsimys ei ole riittävä syy muutokselle, mitä se ei tunnu olevan, mikä on?

Suomen perustuslain mukaan ”Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu” [4]. Lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa laintasoisesti voimassa vuodesta 1991, velvoittaa valtiota toteuttamaan sen määräämät oikeudet [5]. Kaikkia niitä tilanteita, joissa valtio ja kunnat rikkovat Suomen perustuslakia ja Lapsen oikeuksien sopimusta sekä lukuisia muita lakeja, on turha lähteä erittelemään. Tällaiselle listalle ei tulisi loppua.

Poliittisia päätöksentekijöitä kiinnostaa kuitenkin talous, eikö? Talous tuntuu olevan kaikkea poliittista päätöksentekoa ohjaava asia. Jostain syystä lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamista ei pidetä tästä huolimatta riittävän tärkeänä asiana, vaikka se tuottaisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä merkittäviä taloudellisia säästöjä yhteiskunnalle [6].

Lapsiin, nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa ei olla valmiita panostamaan. Ei vaikka luultavasti jokainen poliittinen päätöksentekijä vastaisi kysyttäessä, että lasten ja nuorten hätä ja kärsimys ei ole tavoiteltavaa, Suomen lainsäädäntö ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset siihen velvoittavat ja se tuottaisi huomattavia säästöjä yhteiskunnalle, ei välttämättä heti, mutta hetken päästä. Näiden lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen vaikuttaisi esimerkiksi yhteiskuntarauhaan, huoltosuhteeseen ja vastaaviin asioihin positiivisesti. Riittävänä perusteen lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamisessa tulisi tietysti olla ainoastaan se seikka, että lapset ja nuoret ovat tärkeitä juuri nyt, tässä hetkessä.

Miksi poliittiset päätöksentekijät ja suomalainen yhteiskunta ei siis huolehdi lapsista, nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan, vaikka se olisi ensisijaisesti lasten ja nuorten etujen mukaista, mutta vaikuttaisi positiivisesti ihan meihin kaikkiin muihinkin?

Tutustuin kaikkien eduskuntapuolueiden perusdokumenttiin eli siihen, joka listaa heidän tavoitteensa ja aatteliset lähtökohtansa, ja tarkastelin niitä lasten ja nuorten näkökulmasta ja miten ne tulevat esiin näissä puolueiden toimintaa ohjaavissa dokumenteissa.

Tarkastelun avulla halusin ymmärtää paremmin, miten lapset ja nuoret näyttäytyvät näissä puolueiden poliittista päätöksentekoa ohjaavissa dokumenteissa vai näyttäytyvätkö ollenkaan?

Miksi tarkastella poliittisia ohjelmia lasten ja nuorten näkökulmasta?

Poliittisten puolueiden tekemää politiikkaa ohjaa puolueen tavoitteet ja aatteelliset lähtökohdat. Tavoitteet ja aatteeliset lähtökohdat on koottu puolueen julkaisemaan perusdokumenttiin, joka on hieman puolueesta riippuen, yleensä nimetty periaateohjelmaksi, puolueohjelmaksi, puolueen tavoitteiksi, tavoiteohjelmaksi tai puolueen ohjelmaksi. Tämän perusdokumentin lisäksi puolueilla on erillisiä vaaliohjelmia, tavoiteohjelmia, erityisohjelmia tai muita ohjelmia. [7]

Hypoteesini tarkastelun taustalla oli, että tutkimalla puolueiden tekemää politiikkaa niiden tavoitteiden ja aattelisten lähtökohtien kautta, ymmärtäisin paremmin, miksi lapset, nuoret ja heidän hyvinvointinsa eivät riittävästi kiinnosta päätöksentekijöitä. Vai onko kyse kenties kyse siitä, että heidät on unohdettu aattelisia lähtökohtia pohtiessa ja niiden pohjalta tavoitteita asetettaeassa? Ymmärtämällä ongelmaa eli sitä, että miksi lapsiin, nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa ei olla valmiita panostamaan riittävästi, tulevaisuudessa asiaan olisi mahdollista vaikuttaa entistä tehokkaammin.

Mitä tarkasteltiin?

Tarkastelun kohteeksi valikoitui puolueet, joilla on tällä hetkellä vähintään yksi istuva kansanedustaja [8]. Puolueiden ohjelmien tarkastelua hankaloitti se, että jokaisella puolueella on hieman oma tyyli ja tapa tehdä ohjelmia. Koska jokaiselta puolueelta ei löydy esimerkiksi puolueohjelmaa, joka sisältäisi samat asiat, tarkasteluun valikoitui puolueilta hieman eri dokumentit. Tarkasteluun sisällytetyt dokumentit noudattavat kuitenkin seuraavaa määrittelyä: ”puolueen julkaisema perusdokumentti puolueen tavoitteista ja aatteellisista lähtökohdista.”

Tarkasteluun valitut dokumentit kokoavat siis yhteen puolueen keskeiset tavoitteet ja näin ollen ohjaavat niiden tekemää politiikka. Voi siis päätellä, että näistä puolueiden dokumenteista löytyy myös niiden keskeiset linjaukset ja tavoitteet lasten ja nuorten kohdalta.

Kirjoituksen seuraavassa osassa kuvaan jokaisen puolueen osalta seuraavia asioita:

• puolueen koko historian aikana tuottamat ohjelmat kontekstin ymmärtämiseksi
• puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla
• puolueiden omat kuvaukset tarkempaan tarkasteluun valitusta dokumentista sekä dokumentin nimen ja ilmestymisvuoden.

Tarkempaa tarkastelua varten valituista dokumenteista kuvaan seuraavia asioita:

• kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa
• lyhyesti asiayhteyksiä, jossa lapset ja nuoret nousevat esiin.

Lisäksi nostan lapsiin ja nuoriin liittyvänä erityisenä tarkastelun kohteena esiin, miten lastensuojelu ja sijaishuolto nousevat puolueiden dokumenteissa esiin. Lastensuojelu on ilmiönä minulle tuttu ja yhteiskunnallisesti merkittävä niin lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oikeuksien toteutumisen kuin taloudellisten kustannusten näkökulmasta.

Kansallinen Kokoomus

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 173

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla: 3

• Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille (2018)
• Reissuvihko. Kokoomuslaista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa pähkinänkuoressa (2008)
• Nuorisotyön painopiste varhaisnuoriin (2001)

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: K6202 – Kuusi kohtalonkysymystä kaksimynnetäluvulle – Kansallisen Kokoomuksen lähivuosien tavoiteohjelma (2020)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

“Tämä ohjelma määrittää Kokoomuksen kannan niihin asiakysymyksiin, jotka se sisältää, siihen saakka, että puoluekokous tai -valtuusto toisin päättää. Jos jokin vuoden 2020 sääntömääräisessä puoluekokouksessa tai sitä aiemmin otettu kanta on ristiriidassa tämän ohjelman kanssa, tämä ohjelma pätee.” [9]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

Lapset ja nuoret mainitaan Kokoomuksen tavoiteohjelmassa noin 60 kertaa. Lapset ja nuoret sekä heihin liittyvät asiat tulevat esiin useampaan kertaan osana varhaiskasvatusta ja koulutusta.

Huolta kannetaan vähävaraisten perheiden pärjäämisestä, perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä muista sosiaalisista ongelmista, jotka koskettavat lapsia. Huomiota halutaan suunnata ongelmien ennaltaehkäisyyn ja tehokkaaseen apuun. Ohjelmasta löytyy myös oma osionsa lapsiystävällisen Suomen rakentamiseksi, jossa puhutaan mm. perhevapaaudistuksesta ja lapsen edusta osana sitä, neuvolasta, lapsiperheiden kotipalvelusta ja erotilainteissa lasten edun ensisijaisuudesta.

Nuoret nousevat ohjelmassa esiin huolena syrjäytymisestä ja pääasiassa erilaisten vaikeuksien kautta, joihin puuttumiseksi esitetään erilaisia keinoja. Toiveena nuorten kohdalla esitetään, että tulevaisuudessa nuoret ovat avarakatsesia, uteliaita ja kansainvälisiä.

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelu nousee Kokoomuksen tavoiteohjelmassa esiin muutaman kerran. Ohjelmassa luvataan huolehtia lastensuojelun resurssien riittävyydestä painottamalla erityisesti ennaltaehkäisevää työtä, turvaten myös kotipalvelun ja perhesosiaalityön. Ohjelmassa luvataan varmistaa, että lastensuojelussa lapsen osallisuus, etu ja lapsen kuuleminen toteutuvat häntä itseään koskevissa asioissa. Lisäksi lastensuojelu mainitaan osana kiusaamiseen puuttumista yhdessä poliisin kanssa. Tarkempia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole avattu.

Edellä mainittujen lisäksi ohjelmassa kuvataan adoption nostamista vaihtoehdoksi lasten pitkäaikaisissa sijoituksissa ja puhutaan ennakoivasta huostaanotosta osana päihderiippuvaisen äidin hoitoa, jos se on tarpeen lapsen terveyden turvaamiseksi. Sijaishuoltoa ei ohjelmassa mainita lainkaan.

Liike Nyt

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 2

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla: 0

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Puolueohjelma (2020)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

Dokumentin tarkoituksesta ei löydy tarkempaa kuvausta. Puolueen toimintaa kuvataan kuitenkin sen nettisivuilla kuuden periaatteen kautta: ”Jokaisesta on pidettävä huolta, markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut, ilmastonmuutos on totta ja päätöksent on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla, yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa, yksilön arvostaminen ja Eurooppa-myönteisyys.” [10,11]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

Lapset ja nuoret nousevat ohjelmassa esiin yhdessä kappaleessa: ”Nuorissa ja lapsissa on maamme tulevaisuus. Jos meidän kannattaa yhteiskuntana johonkin investoida, on se lapsiin ja nuoriin. Nykyinen laajalle levinnyt syrjäytyminen ja pahoinvointi lasten ja nuorten keskuudessa on hälyttävää. Nyt on viimeinen aika alkaa toimiin!”

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelua ja sijaishuoltoa ei mainita ohjelmassa lainkaan.

Perussuomalaiset

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 34

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla: 0

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Periaateohjelma (2018)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

”Ohjelma esittelee perussuomalaisuuden suurta ideaa ja isänmaallisen ja kansallismielisen puolueen periaatteita. Ohjelma ei ota kantaa varsinaisiin päivänpoliittisiin teemoihin tai tavoitteisiin.” [12]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

Lapsia ja nuoria ei mainita ohjelmassa lainkaan.

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelua ja sijaishuoltoa ei mainita ohjelmassa lainkaan.

Suomen Keskusta

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 85

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla: 3

• Keskustan nuorisoasiakirja vuosille 2005-2007 (2005)
• Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista (2013)
• Keskustan ehdotuksia nuorisotakuun kehittämiseksi (2015)

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Periaateohjelma (2018)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

”“Yli 110-vuotisen historiansa aikana Keskusta on useaan kertaan määritellyt olemassaolonsa tarkoituksen periaateohjelmaksi. Sen tärkein tehtävä on arvioida yhteiskunnallisia muutosvirtauksia ja aatetta ajan kuvassa sekä luoda suuntaviivat puolueelle näiden arvioiden pohjalta. Periaate sanana tarkoittaa jotakin perimmäistä, luovuttamatonta ja linjakasta. Sellaista, mistä ei horjuta. Jos oikein purkaa sanan auki, voisi ajatella sen tarkoittavan perimmäistä aatetta.” [13]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

Lapset ja nuoret mainitaan Keskustan periaateohjelmassa alle kymmenen kertaa. Nuoret nousevat esiin kertaalleen, ja silloin ohjelmassa puhutaan eksyneistä nuorista ja heidän tarpeistaan. Lapset nousevat ohjelmassa esiin perheen jatkeena nyt tai joskus tulevaisuudessa. Lisäksi ohjelmassa nostetaan omana, joskin vain neljän lauseen, kohtana lapsen oikeudet ja lapsista huolehtiminen.

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelua ja sijaishuoltoa ohjelmassa ei mainita.

Suomen Kristillisdemokraatit

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 60

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla: 1

• Lapsiystävällinen Suomi (2018)

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Linjapaperi (2016)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

”Kristillisdemokratia on kansainvälinen ideologia, joka kantaa monissa yhteiskunnissa merkittävää vastuuta valtion kehittämisestä. Kristillinen arvoperusta antaa mahdollisuuden toimivalle yhteisöllisyydelle. Korostamme ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, omantunnon vapautta, yksilön vastuuta, vahvaa perhepolitiikkaa,kansalaisyhteiskunnan merkitystä, kansainvälistä vastuuta, ympäristön kunnioittamista sekä sosiaalisen markkinatalouden edistämistä.” [14]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

Kristillisdemokraattien linpaperissa lapset ja nuoret mainitaan yli sata kertaa. Otsikkoja, joiden alla lapset mainitaan ovat: hyvinvointipolitiikka, sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaaliturva, adoptio, huoltosuhde, isyys, kotihoidontuki, kristilliset koulut, köyhyys, lapsettomuus, lapsiköyhyys, lapsilisät, lapsiperheet, lapsiperheiden kotipalvelu, lasten päivähoito ja varhaiskasvatus, lastensuojelu, liikunta, oppilashuolto, perheverotus, ryhmäkoot, syntyvyys, syrjäytyminen, tuomiot, työurien pidentäminen, vanhemmuuden kustannukset, vanhemmuus, vanhempainpäiväraha ja -vapaat, äitiys.

Nuoret nousevat esiin osittain samojen otsikkojen alla, kuin lapset, joten tässä mainittuina ainoastaan ne otsikot, joita lasten kohdalla ei ole mainittu: Euroopan unioni, koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka, alkoholi, eläkeläisten asema, mielenterveyspalvelut, nuorisotakuu, nuorisotyöttömyys, oppisopimuskoulutus, toisen asteen koulutus, työllisyys, työpajatoiminta,

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelu nousee esiin linjapaperissa kouluväkivallan yhteydessä osan monialaista yhteistyötä ja adoption yhteydessä vaihtoehtona huostaanotoille. Lastensuojelua on avattu myös oman otsikkonsa alla, jossa nostetaan esiin painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin laitoshoidon sijaan. Sijaishuolto ei nouse oma kokonaisuutenaan esiin, muuten kuin, että sen tarvetta pitäisi ennaltaehkäistä.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 154

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla: 1

• Alla barn och unga ska få bli sedda, hördä och bekräftade (2014)

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Puolueohjelma (2016)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

“Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puolueohjelma määrittelee arvopohjamme ja on politiikkamme perusta. Ohjelmaa täydentävät eri sektoriohjelmat, vaaliohjelmat, puoluekokousten lakiehdotukset ja muut kannanotot. Tässä ohjelmassa käännämme katseemme tulevaisuuteen ja haasteisiin, jotka meidän täytyy ratkaista tehdäksemme yhteiskunnastamme paremman sekä siihen, miten me voimme sen tehdä.” [15]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

RKP:n puolueohjelmassa lapset ja nuoret nousevat esiin noin kolmekymmentä kertaa. Lapsille ja nuorille tulisi ohjelman mukaan antaa parhaimmat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuuteen. Ohjelmassa puhutaan terveellisistä ja ennaltaehkäisevistä elintavoista, turvallisesta kasvuympäristöstä, erityisesti yksinhuoltajien taloustilanteen parantamisesta, varhaiskasvatuksesta, peruskoulutuksesta ja kiellellisestä oppimisesta. Lasten oikeudet tulee taata, naisparien lasten oikeusturva varmistaa ja kehityspolitiikan perustua (mm.) lasten koulutusoikeuksien tukemiseen.

Ohjelmassa halutaan vähentää nuorisotyöttömyyyttä, lisätä mahdollisuuksia kesätöihin, vähentää päihteiden ja pelien väärinkäyttöä, nuorille suunnattujen palveluiden panostus seurauksena vahvistaa nuorten hyvinvointia, nuorilla on mahdollisuus harrastaa, saada laadukasta koulutusta ja käydä oppisopimuskoulutusta. Lisäksi esiin nostetaan nuorten mahdollisuudet osallistua nuorisovaltuustojen kautta demoktratiaan kaikkiin kysymyksiin, ei ainoastaan nuorille suunnattuihin asioihin.

Lastensuojelun ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelu mainitaan dokumentissa kertaalleen ja sille peräänkuulutetaan riittäviä resursseja sekä mahdollisuuksia auttaa perheitä ennaltaehkäisevästi. Sijaishuoltoa ei ole mainittu.

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 180

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat 2000-luvulla: 4

• Kasvu alkaa perheestä – Lapsi- ja perheystävälliseen yhteiskuntaan (2014)
• Haaveena onnellinen lapsuus (2017)
• SDP:n nuorisotakuu 2.0 (2017)
• SDP:n toimenpideohjelma lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseksi (2018)

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Poliittinen ohjelma (2020)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

“Hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja kehittäminen ei ole itsestäänselvyys. Vaikka pohjoismainen yhteiskuntamalli on lähimpänä kestävän kehityksen mukaista yhteiskuntaa, on Suomella vielä paljon tehtävää tasapainoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Sosialidemokraattinen puolue esittää tässä ohjelmassa visionsa Suomesta 2030-luvulla sekä sen, millaisten poliittisten tavoitteiden kautta visioon on mahdollista päästä.” [16]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

SDP:n poliittisessa ohjelmassa lapset ja nuoret mainitaan yli 150 kertaa. Otsikkoja, joiden alla ohjelmassa puhutaan lapsista: lapsi- ja perheystävällinen Suomi 2030-luvulla, lapsi- ja perhepolitiikan lähtökohtana kansallinen lapsistrategia, lapsiperheköyhyyden poistaminen, lasten ja nuorten yhdenvertaiset palvelut rakentuvat koulujen ja oppilaitosten ympärille, matalan kynnyksen perhelähtöiset palvelut tukevat lapsiperheiden arkea, perhe-elämän ja työn yhdistäminen sujuu joustavasti, varhaiskasvatus, 12-vuotinen peruskoulutus takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle, oikeusvaltion kehittäminen, EU tarvitsee yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus, ihmisoikeuksien toteutuminen on turvattava kaikkialla, talousjärjestelmä ja yhteiskunnallinen eriarvoistuminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, yhdenvertainen elinkaari, työelämä palvelemaan myös ikääntyneiden toiveita, rakennemuutos ja kaupungistuminen.

Nuoret nousevat osittain samojen otsikoiden alla esiin, tässä kohtaa nostan ainoastaan sellaiset otsikot, joita ei ole vielä nostettu esiin: Suomen osaamistaso nostettava maailman kärkeen, osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon, sisäinen turvallisuus, kulttuurin arvostaminen ja luovien alojen arvostaminen, nuorten hyvinvointia edistettävä, ihmisten välinen yhdenvertaisuus, globaalitalouden hallinnan vahvistaminen, kansalaisten yhteinen pohja, turvallinen työelämän murros, kaikkien kuntien elinvoimasta huolehdittava.

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelusta puhutaan ohjelmassa oman otsikkonsa: ”Moniammatillinen lastensuojelu toimii lasten ja perheiden tukena” alla. Otsikon alla on tiivistetty keskeisiä tarpeita; työntekijöiden jaksaminen ja pysyvyys, työntekijäresurssien turvaaminen, ennaltaehkäisyyn panostaminen, moniammatillinen yhteistyö. Esiin nostetaan myös tutkittu tieto, oikeudellinen neuvonta ja viranomaisten välinen yhteistyö.

Lisäksi lastensuojelu mainitaan kertaalleen muussa yhteydessä ohjelmassa.

Sijaishuoltoa ei mainita suoraan, mutta tekstissä nostetaan esiin tarve kunnollisille valvontamekanismeille, ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiselle ja lasten osallisuudelle yhteyksissä, joiden tulkisten viittavan juuri sijaishuoltoon.

Vasemmistoliitto

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 86

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat: 1

• Hyvä lapsuus – Lapsipoliittinen ohjelma (2002)

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Tavoiteohjelma (2020)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

“Vaikka politiikan täytyy katsoa kauas, on tekojen aika nyt. Tämä tavoiteohjelma koostuu esityksistä, jotka voidaan toteuttaa lähivuosien aikana. Toteutuessaan nämä tavoitteet lisäävät hyvinvointia, ihmisten välistä tasa-arvoa sekä vapautta. Lisäksi ne varmistavat esteettömyyden ja ihmisoikeuksien toteutumisen sekä mahdollisuuden työhön ja toimeentuloon. Ne myös lisäävät talouden kestävyyttä sekä edistävät ilmastonmuutoksen hillintää ja turvaavat luonnon monimuotoisuutta.” [17]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

Lapset ja nuoret mainitaan Vasemmistoliiton tavoiteohjelmassa yli 50 kertaa. Lapset nousevat esiin koko ohjelman ensimmäisessä lauseessa. Johdannon lisäksi lapsista ja nuorista puhutaan seuraavien otsikkojen alla: Osaava, ajatteleva ja luova ihminen, oppia kaiken ikää, tukea kaiken ikää, rauhan ja yhteistyön maailma, yhdenvertainen ja kaikille turvallinen Suomi, inhimillinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, ympäristökestävä yhteiskunta, kulttuuria ja liikuntaa kaikille, terve ja hyvinvoiva ihminen, paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut, kansanvaltainen ja yhdenvertainen oikeusvaltio, turvaa muuttuvassa työelämässä,

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelu mainitaan ohjelmassa neljä kertaa. Kahdesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärämitoitukseen liittyen, kerran lastenuojelun vastaamisesta lapsen ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin ajoissa ja kerran osana sukupuolen korjaamiseen liittyvän luvan antamista.

Vihreä liitto

Puolueen kaikki ohjelmat yhteensä: 145

Puolueen lapsiin ja nuoriin keskittyneet erityisohjelmat: 2

• Vihreän liiton lapsiperheohjelma (2005)
• Vihreitä lapsipoliittisia linjauksia (2010)

Tarkempaan tarkasteluun valittu dokumentti: Periaateohjelma (2020)

Puolueen oma kuvaus dokumentista:

“Vihreiden periaateohjelman tavoitteena on kuvata, millaista maailmaa haluamme rakentaa ja miten sen haluamme tehdä. Tämä ohjelma kertoo keskeisistä arvoista ja periaatteista, jotka ohjaavat Vihreiden poliittista ajattelua ja toimintaa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Poliittinen tavoiteohjelma ja muut puolueen ohjelmat sisältävät tässä esitettyjä periaatteita yksityiskohtaisempia linjauksia.” [18]

Kuinka monta kertaa lapset ja nuoret mainitaan dokumentissa sekä lyhyt kuvaus asiayhteyksistä, joissa lapset ja nuoret nousevat esiin:

Lapset ja nuoret mainitaan Vihreiden periaateohjelmassa alle kymmenen kertaa. Ohjelmassa mainitaan lasten (lapsen) oikeuksien sopimus, lapsitoiveiden saavuttamisesta, kulttuurin harrastamisesta, lapsityövoiman kitkemisestä, lasten ja nuorten kuulemisesta kaikessa päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä nuorten pääsystä työmarkkinoille.

Lastensuojelu ja sijaishuolto dokumentissa:

Lastensuojelua ja sijaishuoltoa periaateohjelmassa ei mainita.

Pohdintaa

Suurimmassa osassa puolueiden ohjelmista löytyi hienoja aatteellisia lähtökohtia ja tavoitteita lapsiin, nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa liittyen. Hypoteesini siitä, että lapset, nuoret ja heidän hyvinvointinsa olisi kokonaan unohdettu osoittautui vääräksi. Näihin edellä mainittuihin ohjelmiin tutustuminen ja niiden tarkastelu ei kokonaisuudessaan vastannut siihen, miksi lapsiin, nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa ei olla mielestäni riittävällä tavalla valmiita panostamaan. Poliittiset puolueet tuntuvat olevan asiasta ainakin jossain määrin kiinnostuneita ja samanmielisiä, vaikka lapset ja nuoret kuvattiinkin usein homogeenisenä joukkona, lapsuutta ja nuoruutta ei tunnistettu laajasti arvokkaana asiana juuri tässä hetkessä ja esimerkiksi lapsen oikeudet eivät nousseet kaikissa ohjelmissa esiin.

Kokonaisuuden osalta on vaikea kuitenkaan todeta mitään kovin lopullista. Kaikki tarkastellut dokumentit erosivat toisistaan laajuudeltaan, kirjoitustavoiltaan ja monilta muilta osin. Tarkastelun kohteena olivat lapset, nuoret ja heidän hyvinvointisa sekä lastensuojelu ja lastensuojelun sijaishuolto, joka oli tämän harjoituksen kannalta vähän turhan laaja.

Puolueiden ohjelmiin tutustuminen paljasti kuitenkin jotain olennaista niiden kiinnostuksesta lastensuojelua ja sijaishuoltoa kohtaan. Lastensuojelusta ollaan kiinnostuneita ja lastensuojelutarpeen syntymistä halutaan ennaltaehkäistä. Sen sijaan yhdessäkään dokumentissa ei suoraan sanottu ja puhuttu mitään lastensuojelun sijaishuollosta. Aatteellisesti ja tavoitteellisesti puolueet eivät ainakaan näiden dokumenttien valossa ole siis kiinnostuneita niistä lähes 20 000 lapset ja nuoresta, jotka asuvat muualla kuin omien syntymävanhempiensa luona. Samaa voisi tietysti sanoa monista muistakin lapsi- ja nuorisoryhmistä, jotka kuuluvat johonkin vähemmistöön.

Tämän tarkastelun valossa ei ole siis ihmekään, että lastensuojelun sijaishuoltoon ei olla oltu valmiita panostamaan. Se ei ole riittävän kiinostava asia, jotta se nousisi puolueiden asialistalle niiden keskeisten tavoitteiden kuvauksissa. Ennaltaehkäisy on tärkeää, siinä on kuitenkin ainakin jossain määrin epäonnistuttu 1990-luvulta lähtien [19]. Lastensuojelun sijaishuollon tarve tulee jatkumaan vielä pitkään, todellisuudessa aina, senkin jälkeen, kun ennaltaehkäisyyn panostetaan. Tästä syystä olisi perusteltua, että siitä oltaisiin kiinnostuneita. Toisena syynä voisi pitää sitä, että se maksaa lähes miljardin vuodessa eli melkein kaksi prosenttia koko Suomen budjetista [20,21].

Seuraavaksi tulenkin tutustumaan poliittisten puolueiden erityisohjelmiin ja kuntavaaliohjelmiin, joiden tarkastelua rajaan vain lastensuojeluun ja sijaishuoltoon, jotta saisin aiheesta lisää ymmärrystä.

Lähteet: