Onni Westlund

Lastensuojelun asiantuntija

Lastensuojelu & vuoden 2023 eduskuntavaalit

Onni Westlund
Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin tullaan tilanteessa, jossa globaalit kriisit koettelevat ihmisiä ja yhteiskuntia; koronapandemian jälkiä korjataan vielä pitkään, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa horjuttaa turvallisuuden tunnetta ja energiakriisin seuraukset ovat lisänneet eriarvoisuutta. Samaan aikaan pitkään jatkuneet kehityskulut ja merkittävät haasteet, niin Suomelle kuin maailmalle eivät ole väistyneet. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luontokato ja lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet. Eduskuntavaalikeskustelun keskiöön on noussut, ja suhteettomat mittasuhteet saanut, Valtiovarainministeriön esittämät säästötarpeet ja erilaiset leikkauslistat. Muiden ministeriöiden esittämät muutostarpeet Suomen kestävän tulevaisuuden eteen ovat jääneet VM:n esitysten jalkoihin ja keskustelua niistä ei ole käyty.

VM on esittänyt huomattavia leikkauksia myös lasten ja nuorten hyvinvointiin ilman, että se olisi millään tavalla arvioinut niiden vaikutuksia [1]. Vaikutusten arvioinnin puuttumisen seurauksena esitetyt säästötoimenpiteet erityisesti lasten ja nuorten kohdalla todennäköisesti tulisivat ainoastaan lisäämään kustannuksia [esim. 2, 3]. Kuten aina, myös näissä vaaleissa, oma mielenkiintoni kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä erityisesti lastensuojeluun. Nämä asiat ovat kuitenkin poistaneet poissaolollaan vaalikeskusteluissa [4].

Onneksi melkein kaikki puolueet ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmat, joista niiden puolueiden kannat lastensuojeluun on mahdollista löytää. Vuoden 2022 keväällä sosiaali- ja terveysministeriö kuoppasi vaativan sijaishuollon uudistamiseen tähdänneet lakimuutokset ja ilmoitti, että sen sijaan aloitetaan lastensuojelun kokonaisuudistuksen valmistelu [5]. Lastensuojelun uudistuksen valmistelua onkin tehty lähes vuoden ajan, mutta lopulta kokonaisuudistuksen tekeminen tai tekemättä jättäminen on poliittisten päätöksentekijöiden käsissä.

Mitä poliittisten puolueiden vaaliohjelmat siis sisältävät lastensuojeluun liittyen? Esittelen ohjelmat siinä järjestyksessä, johon olen niihin tutustunut.

KD

”Lapsiperheiden on saatava apua matalalla kynnyksellä ja varhaisella puuttumisella. Lastensuojelun asiakkaiden ja lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, eikä voimakkaasti kasvaneeseen palvelutarpeeseen kyetä riittävästi vastaamaan. Tarvitaan enemmän ennaltaehkäisevää tukea ja apua oikea-aikaisena matalan kynnyksen peruspalveluna. Jo ensimmäiseen avunpyyntöön pitää pystyä vastaamaan viiveettä. Tarjolla on oltava monipuolisesti tukea: kotipalvelua, perhetyötä, vanhemmuuden tukea lapsen ja nuoren eri kasvuvaiheissa, tukea eroperheille, tukiperheitä ja -henkilöitä.”

”Tehdään lastensuojelulain kokonaisuudistus ja varmistetaan lapsistrategiatyön jatko.” [6]

Keskusta

”Lastensuojelun ongelmia ei ratkaista ensisijaisesti lisäämällä lastensuojelua. On parannettava perheiden, lasten ja nuorten varhaista tukea ja apua peruspalveluissa. Keskusta on valmis lastensuojelulain uudistukseen.” [7]

Vasemmistoliitto

”[Nuorten väkivaltaisuuteen ja nuorisorikollisuuteen liittyen] — Ennaltaehkäiseviä keinoja tulee kehittää vastaamaan lasten ja nuorten tarpeita, mikä tarkoittaa resurssien kohdentamista erityisesti mielenterveyspalveluihin, perheiden tukemiseen, lastensuojeluun, nuorisotyöhön, oppilashuoltoon sekä poliisin ennalta estäviin toimintoihin.”

”[Translain uudistuksen puutteisiin liittyen] — Seuraavalla vaalikaudella tulee laatia sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Juridinen sukupuolen korjaaminen tulee mahdollistaa yli 15-vuotiaille omalla ilmoituksella ja alle 15-vuotiaille huoltajan tai lastensuojelun luvalla.”

”LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLON VOITONTAVOITTELU ON KIELLETTÄVÄ, JA SIIHEN UPPOAVAT RESURSSIT ON SIIRRETTÄVÄ SIJAISHUOLLON VAHVISTAMISEEN, PERHETYÖHÖN JA MUIHIN ENNALTAEHKÄISEVIIN PALVELUIHIN. Suomalainen yhteiskunta maksaa lasten ja nuorten sijaishuollosta noin miljardin vuodessa. Ala on siirtynyt vahvasti voittoa tavoittelevien suurten yritysten käsiin. Voitontavoittelu lasten ja perheiden hädällä on kiellettävä, ja säästyviä resursseja on ohjattava julkisen sektorin perhepalveluihin, jotka ovat osa kokonaisvaltaista varhaista tukea. Näin ennaltaehkäistään raskasta sijaishuoltoa ja huostaanottoja. Lastensuojelulaki on uudistettava. Lastensuojelun jälkihuolto on otettava mukaan lakisääteisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän henkilöstömitoituksen piiriin. Mitoituksen laajentamista myös perhesosiaalityöhön tulee selvittää.” [8]

RKP

”Lastensuojelun tilannetta on parannettava. Henkilöstön puute ja liian suuret työntekijäkohtaiset asiakasmäärät ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen monissa osissa maata.”

”Haluamme varmistaa lastensuojelulle riittävät resurssit.” [9]

SDP

Ohjelmassa ei mainita lastensuojelua lainkaan. [10]. Tähän liittyen tekstin loppuun tehty lisäys pe 31.3.2023 klo 23.30 SDP:n edustajan yhteydenoton jälkeen.

Kokoomus

”[Syrjäytyminen, rikollisuus, jengiytyminen ja ”Ruotsin tie”] Laitamme kuntoon nuorten ennaltaehkäisevät tukipalvelut, lastensuojelun ja kotouttamispolitiikan.” [11]

Vihreät

”Uudistetaan lastensuojelulaki ja panostetaan erityisesti palveluihin, jotka auttavat päihteiden, rikollisuuden ja väkivaltaisuuden kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria.”

[Nuoren pahoinvointi] — Toimivaa lastensuojelua tarvitaan ottamaan koppi niistä nuorista, jotka tarvitsevat enemmän tukea.”

Liike nyt

Ohjelmassa ei mainita lastensuojelua lainkaan. [12]

Perussuomalaiset

Perussuomalaisilla ei ole eduskuntavaaliohjelmaa lainkaan.

Yhteenveto vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmista ja lastensuojelusta niissä

Lastensuojelulain kokonaisuudistuksen, jonka takana ovat esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu, sosiaali- ja terveysministeriö ja laajasti eri lapsi- ja perhejärjestöt, takana näyttäisi ohjelmien perusteella olevan Kristillisdemokraatit, Keskusta, Vasemmistoliitto ja Vihreät (hyväntahtoisesti tulkittuna). Se kuinka laajoihin uudistuksiin puolueet ovat todellisuudessa valmiit jää kuitenkin ohjelmissa vielä auki. Lastensuojelulakia on uudistettu viimeisen 15 vuoden aikana melkein 30 kertaa. Nyt tarvittaisiinkin siis kokonaisvaltaisempaa uudistusta, jolle on varattu myös riittävät taloudelliset resurssit. RKP ja Kokoomus saattavat olla lastensuojelulain kokonaisuudistuksen puolella, mutta ohjelmissa ei ole kerrottu keinoja, joilla he ovat valmiita ”laittamaan lastensuojelun kuntoon” tai ”varmistamaan lastensuojelulle riittävät resurssit”, joten varmuutta asiasta ei ole. SDP:n tai Liike Nytin ohjelmissa lastensuojelua ei mainita, joten näiden puolueiden kannat aiheesta jäävät epäselviksi. Perussuomalaisilla ei ole ohjelmaa lainkaan, mutta aluevaaliohjelmassaan he esittivät lasten kannalta haitallisia muutoksia lastensuojeluun [13]. Puolueen kanta jää siis arvoitukseksi.

Vasemmistoliittoa ja osin Vihreitä lukuun ottamatta maininnat niissä ohjelmissa, joissa lastensuojelu on mainittu, jäävät hyvin yleisiksi. Samoja mainintoja ennaltaehkäisyn tärkeydestä ja lastensuojelun kuntoon laittamisesta on nähtävissä kaikissa aikaisemmissakin ohjelmissa, jossa lastensuojelu on mainittu. Siitä huolimatta rakenteellisia ja pitkään jatkuneita ongelmia ei ole korjattu [14]. Keskustan ohjelman linjaus siitä, että ”lastensuojelun ongelmia ei ratkaista ensisijaisesti lisäämällä lastensuojelua” on osittain ongelmallinen. Todennäköisesti yksi tehokkaimmista lastensuojelutarpeiden ennaltaehkäisyä tulevaisuudessa olisi vaikuttava ja hyvin hoidettu lastensuojelu tässä hetkessä.

Vihreiden ohjelmassa on tunnistettu lastensuojelun kokonaisvaltaisen uudistuksen tarve. Lisäksi siinä on onnistuneesti tunnistettu ne erityiset haavoittuvuudet, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisänneet lastensuojelun tarvetta.

Vasemmistoliitto erottautuu muista puoleista esimerkillään lastensuojelun osalta positiivisessa valossa. Lastensuojelu on onnistuneesti tunnistettu keskeiseksi toimijaksi esimerkiksi rikollisuuteen ja translasten oikeuksiin liittyen. Tämän lisäksi Vasemmistoliitto on ainoa puolueista, joka on tunnistanut lastensuojelun monimuotoisuutta tuomalla esiin mm. sijais- ja jälkihuollon sekä perhesosiaalityön muutostarpeet. Vasemmistoliitto on myös ainoa puolue, joka esittää jonkinlaista todellista muutosta lastensuojelun sijaishuoltoon vaatimalla voiton tavoittelun kieltämistä lastensuojelun sijaishuollossa.

Vasemmistoliiton avaus haasta nykyistä tapaa järjestää palveluita ja on tervetullut vähintään keskustelun avauksena. Se, millä keinoin siirtymä nykyisestä järjestelmä esitettyyn pystyttäisiin toteuttamaan, ja saavutettaisiin sillä kaikkia esitettyjä hyötyjä, vaatii kuitenkin laajempaa tarkastelua. Totta on kuitenkin myös se, että vaikka sijaishuollosta yli 90 % (n. 15 000 lasta, 750 yksikköä jne.) tuotetaan nykyään yksityisten palvelun tuottajien toimesta, yleisesti markkinaehtoisuudelle esitetyt hyödyt ovat jääneet saamatta. Yleisellä tasolla esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon laatu ja vaikuttavuus eivät ole parantuneet eikä hinnat laskeneet yksityisten palveluntuottajien markkinaosuuksien lisääntyessä. Vuosien aikana kertyneistä satojen miljoonien voitoista huolimatta myöskään yhteiseen lastensuojelun TKI-toimintaan ei ole nähty juuri lainkaan panostuksia yksityisten palveluntuottajien toimesta. (Yleisen tason kuvauksia: jotkut toimijat ovat osallistuneet enemmän kuin toiset). Ongelmallista on myös se, että yksityisten lastensuojelulaitosten voi olla helpompaa ja taloudellisesti kannattavampaa lakata tarjoamasta palvelua (= lapsen pitää lähteä lastensuojelulaitoksesta), kuin panostaa enemmän resurssia lapsen tukemiseksi. Julkisen, yksityisen ja yleishyödyllisten toimijoiden lastensuojelupalvelujen tuottamista tarvittaisiin kuitenkin kaikkinensa lisää tietoa.

Kokonaisuudessaan eduskuntavaaliohjelmat ovat paria valopilkkua lukuun ottamatta lastensuojelun asiantuntijalle iso pettymys. Pettymystä yhteiskuntaan, joka ei jostain syystä ole valmis panostamaan lasten elossa pysymiseen sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Ei, vaikka se olisi lopulta ihan jokaisen meidän etumme. Tietysti puolueilla on vielä mahdollisuus yllätyksiin hallitusohjelmaa tehdessään.

Lisäys pe 31.3.2023: SDP:n edustajan otti allekirjoittaneeseen yhteyttä kertoen, että heidän eduskuntavaaliohjelmassaan mainitaan lastensuojelu. SDP:llä on verkkosivuillaan ja toisessa, laajemmassa, ohjelmaversiossa hyviä ja kannatettavia asioita lastensuojelun osalta. Tiiviimmässä ohjelmaversiossa, johon tässä tekstissä on aikaisemmin viitattu, mainintaa ei kuitenkaan löydy. Tiiviimpi ohjelmaversio löytyy SDP:n verkkosivuilta saatteella: ”Rohkeutta olla sinun puolellasi. SDP:llä on suunnitelma, joka on kirjoitettu tähän vaaliohjelmaan. — Lataa SDP:n eduskuntavaaliohjelma” [15]. Ladattavan tiedoston nimi on ”rohkeutta-olla-sinun-puolellasi-sdpn-eduskuntavaaliohjelma-2023.pdf”. SDP:n verkkosivuilta löytyy kuitenkin myös toinen versio ohjelmasta, joka löytyy sivun yläosasta nimellä ”Lataa vaaliohjelma tulostettavassa muodossa (pdf)”. Tämän tiedoston nimi on ”sdpn-vaaliohjelma-tulostettavaksi.pdf”. Molemmissa tiedostoissa puhutaan SDP:n eduskuntavaaliohjelmasta. Myös POHTIVA-tietovarannossa löytyy SDP:n suppeampi ohjelma, jossa lastensuojelua ei mainita [16]. Laajemman version ohjelmasta ja ihan hyvät ajatukset lastensuojeluun liittyen pääsee lukemaan tästä.

SDP asettuu tavoitteidensa kanssa Vihreiden ja Vasemmistoliiton joukkoon niiden puolueiden osana, jotka ovat paremmin tunnistaneet lastensuojelun merkitystä. Suppeampi versio ohjelmasta ei kuitenkaan sisällä mitään lastensuojelusta, ja se on esillä myös muualla kuin SDP:n omilla verkkosivuilla, joten siksi muutokset tähän tekstiin tulevat lisäyksenä eikä muokkauksena.

Alla joitakin viimeaikaisia lastensuojeluun liittyviä uutisia, jos sen merkitys ei ole tuttua:

Lastensuojelun rakenteelliset ongelmat on korjattava

Kansan Uutiset: Hatkanneet lapset päätyvät jopa ihmiskaupan uhreiksi – ”Sijoittaminen ei ole mikään portti taivaaseen”

MTV Uutiset: Sadat lapset katoavat vuosittain sijaishuoltopaikoista ilman että kukaan etsii heitä – ”Lastensuojelujärjestelmä on epäonnistunut, eikä yhteiskunta välitä näistä lapsista”

MTV Uutiset: Sijaishuoltopaikasta kadonneen nuoren hatkareissu päättyy pahimmillaan kuolemaan – jotkut aikuiset etsivät aktiivisesti uhreikseen ilman majapaikkaa, rahaa ja ruokaa harhailevia

MTV Uutiset: Hatkat ottanut nuori: ”Olin riippuvainen niistä kundeista, keillä oli kämppä ja ehkä jotain safkaa” – on harmillisen epäselvää, kenellä on vastuu karkulaisista

MTV Uutiset: Nuoria ajavat hatkaan lastensuojelulaitosten mielivaltaiset rajoitukset – sijoitetut lapset toivovat aikuisilta välittämistä, halauksia, aikaa ja kuulluksi tulemista

MTV Uutiset: Nuoria ajavat hatkaan lastensuojelulaitosten mielivaltaiset rajoitukset – sijoitetut lapset toivovat aikuisilta välittämistä, halauksia, aikaa ja kuulluksi tulemista

MTV Uutiset: Asiantuntijalta järkyttävä ulostulo: Suomessa ei tunnisteta lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa – vaarassa erityisesti yksi ryhmä

Huomenta Suomi: Yhteiskunnan sokea piste: Lastensuojelusta karanneiden karut kohtalot

Turun yliopisto: Tutkijat ja ammattilaiset kokosivat suositukset vahvinta tukea kaipaavien lasten ja nuorten palvelujen parantamiseksi

Yle: Kansanedustaja Hussein al-Taee vihjasi arabiankielisellä videolla lasten huostaanottopäätöksiä mielivaltaisiksi – näin hän kommentoi väitteitään

Yle: Lapsiasiavaltuutettu: Keskustelu lasten ja nuorten mielenterveydestä painottuu liikaa lääkintään turvallisen arjen sijaan

Iltalehti: Vantaan ja Keravan lastensuojelu syynissä – Avi pyytää selvitystä

Helsingin Sanomat: Espoolaiset sosiaalityöntekijät uupuvat, koska heiltä vietiin omat työhuoneet

Helsingin Sanomat: ”Käytämme vessoja” – Avokonttorit piinaavat sosiaalialan työntekijöitä pääkaupunkiseudulla

Helsingin Sanomat: Lapsi unohti sijaisperheessä äidinkielensä – Siitä alkoi noidankehä, joka vaurioitti äidin ja lapsen välejä

Satakunnan Kansa: Tässä minä olen (maksumuuri)

Salon Seudun Sanomat: Someron lastensuojelun sijaishuolto hoituu Salosta – Varhan palvelualuepäällikkö lupaa lähipalveluja kuten ennenkin (maksumuuri)

Satakunnan Kansa: ”Ei minulla ole muuta kotia enää” – Hyvinvointialue leikkasi perhehoitaja Päivi Anttilan kuukausipalkkiota noin tuhannella eurolla (maksumuuri)

Hämeen Sanomat: Kiireellisesti sijoitettava lapsi voi joutua lastenkodin ylipaikalle – Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ei ole päivystäviä kriisiperheitä (maksumuuri)

Lähteet:
Maa 31, 2023 6:34 PM

Lastensuojelu sijaishuolto
Sijaishuollon juhlapäivä eli Care Day 19.2.2021

Onni Westlund

Tulen luultavasti blogikirjoituksissani käsittelemään jonkin verran haasteita, jotka koskettavat lastensuojelun sijaishuoltoa Suomessa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että vaikka sijaishuollossa on vielä parannettavaa, onnistumisia ja hyviä asioita tapahtuu jatkuvasti. Näiden onnistumisten, hyvien asioiden ja ihmisten kunniaksi, Suomessakin on alettu juhlimaan kansainvälistä Care Day’ta eli sijaishuollon juhlapäivää.

Kansainvälinen Care Day on maailman suurin lastensuojelun sijaishuollossa asuvia, asuneita ja heistä välittäviä ihmisiä koskeva juhlapäivä. Juhlan juuret ovat Skotlannissa, jossa sijaishuollosta itsenäistyneet nuoret saivat yhdessä eri toimijoiden kanssa merkittävän sijaishuollossa asuvien lasten asemaa parantavan muutosehdotuksen läpi. Tätä saavutusta juhlimaan syntyi Care Day, joka on viimeisen viiden vuoden aikana levinnyt Briteistä ympäri maailmaa.

Care Day eli suomalaisittain sijaishuollon juhlapäivä rantautui ja sitä juhlittiin ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 2020. Juhlintaa osallistui heti ensimmäisenä vuonna tuhansia ihmisiä ympäri Suomea, joka mielestäni kertoo siitä, että tilaus sijaishuollon hyvien puolien ja onnistumisten esiin tuomiselle on ollut olemassa jo pidempään. Vuonna 2021 juhlapäivää juhlitaan Suomessa toista kertaa.

Olen iloinen siitä, että Suomessa yhteiskunta huolehtii lapsista ja nuorista, jotka eivät voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Sijaishuollon juhlapäivässä ei ole kuitenkaan kyse instituutioista ja niiden juhlistamisesta. Sen sijaan juhlapäivän aikaan haluamme juhlistaa kaikkia niitä ihmisiä, joita sijaishuolto koskettaa. Niin sijaishuollossa asuvia lapsia ja nuoria kuin heistä välittäviä ja heidän kanssaan työskenteleviä aikuisia. Sijaissisaruksia, jotka jakavat arkeansa sijoitettujen lasten kanssa. Sisaruksia, jotka asuvat syntymävanhempiensa luona, joiden sisarus tai sisarukset asuvat sijaishuollossa. Syntymävanhempia, joiden lapset asuvat syystä tai toisesta sijaishuollossa. Isovanhempia, kummeja, serkkuja, muita läheisiä ja kaikkia niitä ihmisiä, jotka tekevät Suomessa jatkuvasti töitä sen eteen, että lapset ja nuoret saisivat kasvaa turvassa, arvostettuina ja rakastettuina ja näkisivät maailman täynnä mahdollisuuksia.

Kuten todettu, lastensuojelun sijaishuolto ei ole vielä valmis eikä se valitettavasti aina onnistu parhaalla mahdollisella tavalla tehtävässään. On tärkeä pitää esillä ja puhua niistä haasteista, jotka sijaishuoltoa koskettaa. On kuitenkin yhtälailla tärkeä tunnistaa niitä asioita, joissa on kehitytty, missä onnistumisia tapahtuu ja miten pääsemme kohti yhteistä tavoitetta siitä, että sijaishuolto olisi tulevaisuudessa entistä parempaa.

Vuonna 2021 sijaishuollon juhlapäivää juhlitaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti koronaviruksen varjossa. Tavat ja keinot olla mukana juhlinnassa ovat kuitenkin moninaiset, eikä niitä yksi virus pysty pysäyttämään. Omat vinkkini ja toiveeni tulevalle juhlapäivälle ovat seuraavat:

Tänä vuonna osana sijaishuollon juhlapäivää Suomessa järjestetään sijaishuollon juhlapäivän dialogeja. Dialogeja kutsutaan järjestämään kaikki aiheesta kiinnostuneet tahot ja niissä on tarkoitus keskustella sijaishuollosta tapahtuvista onnistumisista nyt ja tulevaisuudessa. Dialogeissa käyty keskustelu kirjataan ylös ja kootaan yhteen niin, että yksittäisiä keskustelijoita ei pysty tunnistamaan.

Kuvitelkaa tilanne, jossa meillä olisi aineisto sijaishuollon onnistumisista nyt ja tulevaisuudessa, jonka tuottamiseen on osallistunut kymmenet tai jopa sadat ihmiset ympäri Suomea? Tällaisella aineistolla voisimme tehdä ennenkuulumattomalla tavalla näkyväksi onnistumisia nyt sekä luoda askelmerkkejä, joilla näitä onnistumisia lisätään entisestään tulevaisuudessa.

Jotta saisimme nämä onnistumiset näkyviksi, vaaditaan eri toimijoilta halua, kiinnostusta ja tahtoa järjestää dialogeja. Yksin niitä ei tarvitse kuitenkaan järjestää, sillä Pesäpuu tarjoaa dialogien järjestämiseen tukea yhdessä Aretain DialogiAkatemian ja Erätauko-säätiön kanssa!

Sijaishuollon juhlapäivän webinaari järjestetään perjantaina 19.2.2021. Webinaari on maksuton ja kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin. Webinaari nostaa esiin hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, joilla sijaishuoltoa koskevia haasteita on pystytty ratkaisemaan.

Olen itse erityisen innoissani omasta puheenvuorostani tässä webinaarissa, sillä pääsemme kollegani kanssa esittelemään sijaishuollon haastekisan voittajat ja kunniamaininnan saajat sekä heidän ratkaisuehdotuksensa sijaishuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Osallisuuden Aika ry järjestää vuosittaisen Vallankumous lastensuojelussa -tapahtumansa sijaishuollon juhlapäivän viikolla. Perinteisesti tapahtuma on järjestetty eduskunnan pikkuparlamentissa, mutta tänä vuonna se toteutetaan etänä. Tapahtuma tuo sijaishuoltoa ja siihen liittyviä asioita keskusteluun juhlapäivän viikolle. Toivottavasti tulevaisuudessa sijaishuollon juhlapäivän viikko onkin täynnä erilaista sijaishuoltoon keskittyvää puhetta, tapahtumia ja tilaisuuksia, jossa juhlinta keskittyy itse juhlapäivään, mutta sijaishuollosta voidaan puhua laajasti koko viikon ajan.

Toivottavasti eri tahot ja toimijat innostuvat tulemaan mukaan juhlapäivän juhlintaan moninaisin tavoin. Pesäpuu ry:n nettisivuilta löytyy tarkempaa tietoa dialogeista, webinaarista, ideapankki juhlinnan tueksi ja paljon muuta tietoa aiheeseen liittyen.

Tervetuloa mukaan tekemään sijaishuoltoa näkyväksi onnistumisen ja hyvien asioiden kautta sekä tarjoamaan lapsille, nuorille ja aikuisille mukavia yhteisiä hetkiä.

-Onni

Tam 10, 2021 7:21 PM

Care Day DialogiAkatemia Erätauko-säätiö laitoshoito Lastensuojelu Osallisuuden Aika ry Pesäpuu ry Sijaishuollon juhlapäivä sijaishuolto
Lastensuojelu ja sijaishuolto

Onni Westlund

Tulen blogikirjoituksissani kirjoittamaan lastensuojelusta ja lastensuojelun sijaishuollosta. Tässä käsitteistöä ja ilmiöitä taustoittavassa blogikirjoituksessani vastaan lyhyesti siihen, mistä kirjoitan, kun kirjoitan lastensuojelusta ja sijaishuollosta.

Lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyy monenlaiset ennakkoluulot, uskomukset ja tietämättömyys näiden palveluiden sisällöistä. Osa näistä saattaa olla ainakin päällisin puolin ja etäältä tarkasteltuna harmittoman tuntuisia, mutta pahimmillaan tietämättömyys, ennakkoluulot ja uskomukset lastensuojelusta ja sijaishuollosta voivat olla haitallisia lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Esimerkki tietämättömyydestä on se, että lastensuojelua pidetään samana asiana huostaanoton ja sijaishuoltoon muuttamisen kanssa. Pelko lastensuojelupalveluita kohtaan saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että vanhemmat tai lasten muut läheiset eivät uskalla hakea apua lastensuojelusta, koska kuvittelevat lastensuojelun ensisijaisena ja ainoana auttamiskeinona olevan huostaanotto. Vuonna 2019 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 52 858 lasta ja nuorta eli reilusti yli kaksi kertaa sen verran, kuin sijaishuollossa asuvia lapsia ja nuoria.

Toinen esimerkki ennakkoluulojen, uskomusten ja tietämättömyyden haitoista on se, että sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret kokevat huomattavasti muulla tavoin asuvia lapsia ja nuoria enemmän kiusaamista koulussa. Kiusaamisella on tutkitusti monenlaisia haitallisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin.

Lastensuojelu ja sijaishuolto ovat minulle suhteellisen tuttuja asioita, joten niiden avaaminen ihmisille, joille ne eivät ole tuttuja, tuntuu joskus melko haasteelliselta. Samaa haastetta on ilmeisesti muillakin ihmisillä, sillä jos näin ei olisi, lastensuojelu olisi varmasti jo tutumpia asia monille ihmisille. Helpottaakseni omaa työtäni käytin apuna www.answerthepublic.com nettisivua, joka kokoaa yhteen hakukoneiden tietoa, jota ihmiset hakevat eri asioihin liittyen. Lastensuojeluun liittyen tehdään esimerkiksi seuraavanlaisia hakuja: mitä on ehkäisevä lastensuojelu, mitä on systeeminen lastensuojelu, mitä toimenpiteitä lastensuojelu voi sisältää, mitä lastensuojelun sosiaalityöntekijä tekee ja mitä lastensuojelu tarkoittaa? Sijaishuoltoa koskevat haut ovat mm. seuraavanlaisia: mikä on sijaishuolto, sijaishuolto laki, mitä on sijaishuolto, sijaishuolto Suomessa ja sijaishuollon rajoitustoimenpiteet.

En lähde tässä kirjoituksessa vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joita hakuni answerthepubliciin tuotti, vaan nostan esiin niistä muutaman, joiden uskon olevan tärkeitä tulevien kirjoitusteni kannalta.

Mitä on lasten suojelu? On tärkeä erottaa lasten suojelu ja lastensuojelu toisistaan. Lasten suojelu on kaikkien lapsia kohtaavien aikuisten, ammattilaisten ja koko yhteiskunnan asia. Aikuisten vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lastensuojelu on puolestaan lastensuojeluviranomaisten tekemää yksilö- ja perhekohtaista työtä.

Mitä lastensuojelu tarkoittaa? Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen oikeus kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Lastensuojelu voi olla monenlaisia asioita. Lastensuojelun avohuollossa lapset, nuoret ja perheet saavat yleensä tarvitsemaansa tukea omaan kotiinsa.

Lisäksi joissakin kunnissa on perhesosiaalityötä, joka ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta, jonka kautta perhe voi saada tarvitsemaansa apua.

Milloin lastensuojelua tarvitaan? Jos on huolestunut omasta tai läheisen jaksamisesta tai lasten hyvinvoinnista kannattaa olla jo siinä vaiheessa yhteydessä lastensuojeluun. Lastensuojelussa arvioidaan lapsen, nuoren ja perheen tuen tarpeita ja tuetaan perheen kaikkia osapuolia parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko lastensuojeluun pakko mennä? Osa lastensuojelun tarjoamista palveluista on vapaaehtoisia eli niistä voi kieltäytyä eikä niitä ole pakko ottaa vastaan tai mennä tarjottuihin palveluihin. Lastensuojeluviranomaiset voivat kuitenkin joskus toimia myös ilman lapsen tai vanhempien suostumusta. Yleensä aina koitetaan kuitenkin toteuttaa asiat yhteisymmärryksessä lasten, nuorten, vanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa.

Lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla on oikeus valittaa asiastaan, jos kokee, että lastensuojeluviranomainen on toiminut väärin.

Mitä lastensuojelu voi tehdä? Lastensuojelun tavoitteena on aina auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. Jokaisen lapsen, nuoren ja perheen tilanteita arvioidaan tapauskohtaisesti ja mietitään, mikä olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Tärkeää on se, että lastensuojelussa kuunnellaan myös lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia siitä, mikä heidän omasta mielestään auttaisi parhaiten.

Lastensuojelu voi tarjota tukea ja apua kotiin, ohjata muihin palveluihin ja viimeisenä vaihtoehtona lapsi tai nuori voidaan sijoittaa johonkin muualle asumaan.

Mitä on sijaishuolto? Sijaishuolto tarkoittaa yleensä huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen asumista muualla kuin syntymävanhempiensa luona. Itse käytän usein sijaishuoltoa kuvaamaan myös avohuollon tukitoimena sijoitettuja lapsia ja nuoria. Puhuessani sijaishuollossa asuvista lapsista ja nuorista tarkoitan siis kaikkia lapsia ja nuoria, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita ja asuvat muualla kuin syntymävanhempiensa luona.

Tulkintani saattaa joidenkin mielestä olla virheellinen ja sitä se onkin esimerkiksi lain mukaan. Kieltäydyn kuitenkin kategorisesti puhumasta kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista, koska se on mielestäni surkea tapa kuvata asiaa, vaikkakin se laissa ja tutkimuksessa on niin käsitteellistetty. Sijaishuolto ei käsitteenä ole sekään ongelmaton, mutta omasta mielestäni parempi. Tulen myöhemmässä kirjoituksessa avaamaan käsitteitä tarkemmin.

Sijaishuollon muodot? Sijaishuoltoa voidaan toteuttaa perhehoidossa eli niin kutsutuissa sijaisperheissä ja ammatillisissa perhekodeissa tai laitoshoidossa. Perhehoitajaksi eli sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Ammatilliset perhekodeissa on kaksi vanhempaa, joista vähintään toisella on alalle soveltuvaa koulutusta, ja muita työntekijöitä vanhempien lisäksi. Lastensuojelun laitoshoito on laitosmuotoista sijaishuoltoa, jossa lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaa koulutettu ammattihenkilöstö.

Sijaishuolto ja laki? Lastensuojelun sijaishuolto on vahvasti säänneltyä. Lastensuojelulaissa on säädetty tarkemmin sijaishuoltoa koskevasta lainsäädännöstä. Lisäksi sijaishuoltoa koskevat lukuisat muut lait ja ihmisoikeussopimukset, kuten perustuslaki ja lapsen oikeuksien sopimus.

Sijaishuollosta itsenäistyminen? Sijaishuollosta itsenäistymisen jälkeen, jos tietyt ehdot täyttyvät, on oikeutettu jälkihuoltoon. Jälkihuollon taustalla on ajatus siitä, että valtio on ottanut sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kasvattamisen tehtäväkseen, joten valtiolla on vastuu varmistaa, että nämä lapset saavat tukea myös itsenäistymiseensä. Jälkihuoltoa tarjotaan 25 ikävuoteen saakka ja se sisältää erilaista tukea nuorille.

Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet? Sijaishuollossa voidaan joutua turvautumaan erilaisiin rajoitustoimenpiteisiin lapsen tai nuoren turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Rajoitustoimenpiteistä on säädetty tarkasti lastensuojelulaissa ja niiden tulee aina perustua lakiin. Rajoitustoimenpiteistä tulee aina saada myös erikseen kirjallinen peruste, joka on valituskelpoinen.

Edellä avasin hyvin lyhyesti joitakin niistä asioista, jotka hakukoneiden mukaan Suomalaisia kiinnostavat lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyen. Tarkemmin lastensuojeluun liittyvää tietoa löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset ylläpitämästä Lastensuojelun käsikirjasta. Tulen myöhemmissä kirjoituksissani avaamaan edellä esitettyjä ajatuksia lisää.

-Onni

Tam 10, 2021 7:18 PM

Lasten suojelu Lastensuojelu Lastensuojelun käsikirja sijaishuolto
Blogin ja nettisivun taustaa

Onni Westlund

En vielä tiedä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään, tekeminen tuntui kuitenkin tarpeelliselta ja opin matkalla ainakin paljon uutta nettisivujen tekemisestä.

Minulla on jatkuvasti paljon ajatuksia, toiveita ja suunnitelmia, joista vain murto-osa on toteutettavissa tai viestittävissä niissä kanavissa, joita minulla on tällä hetkellä käytettävissäni. Halusin luoda nettisivut oppiakseni, mitä niiden tekeminen vaatii. Halusin luoda blogin, jotta minulla olisi väylä viestiä omia ajatuksiani.

Teemoja, joita tulen blogipostauksissani käsittelemään, on vielä tässä vaiheessa vaikea tarkalleen määrittää. Se on varmaa, että tulen kirjoittamaan paljon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, erityisesti lastensuojelusta ja sijaishuollosta. Joitain muitakin alustavia ideoita on, mutta ne saa vielä hautua valmiiksi ideoiksi ihan rauhassa.

En ole asettanut minkäänlaisia tulostavoitteita blogilleni. Ehkä ajatukseni ja kirjoitukseni kiinnostavat joitakin ihmisiä, ehkä ei. Pääsen kuitenkin itse kirjoittamalla jäsentämään omia ajatuksiani ja toiveitani paremmasta maailmasta, jos se resonoi myös muissa ihmisissä, se on tietysti hienoa.

Saan työskennellä päivisin maailman parhaassa työssä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:ssä. Vapaa-ajalla toimin Pirkanmaan Talentian hallituksen jäsenenä, Talentian hallituksen varajäsenenä, Yeesi ry:n hallituksen jäsenenä ja Facebookissa toimivan Sosionomien uraverkoston (7 500 jäsentä) ylläpitäjänä. Kirjoittelu blogiin saa luultavasti siis kimmokkeita myös näistä kiinnostuksen ja tekemisen kohteistani, vaikka nettisivut ja blogi eivät millään tavalla suoraan linkitykään edellä mainittuihin tahoihin.

Katsotaan siis yhdessä mitä tuleman pitää. Annan itselleni tilaa testailla, mokailla ja pitää hauskaa tämän kanssa. Muutamaan aikaisempaan kirjoitukseeni, tekemisiin ja minuun voi tutustua esimerkiksi alla listattujen linkkien kautta.

Toimitin yhdessä kahden huippukollegan kanssa 101 kirjettä -julkaisun, joka kokoaa yhteen lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten kokemuksia sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudesta.

Sain ajatella ja kirjoittaa yhdessä nuorten kohtaamisesta ja dialogisuudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogiin yhdessä Jukka Pyhäjoen ja Elina Vesterisen kanssa, nuorten avustuksella tietetenkin.

Erätauko-säätiö halusi kuulla kokemuksiani Erätauko-keskustelumallin hyödyntämisestä ja hyödyistä, joita uskon lastensuojelussakin olevan todella paljon.

YLE:llä on muutamakin juttu, jossa olen ollut mukana: Tässä maininta Vuoden aikuinen tittelistä, jonka Tampereen kaupunki päätti myöntää minulle vuonna 2020. Lisäksi olin mukana keskustelemassa YLEn tuottamassa Huostassa-keskustelusarjassa lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvasta kaltoinkohtelusta, joka kuunneltavissa täältä.

Kaikkea muutakin varmasti löytyy, mutta näistä voi aloittaa.

-Onni

Jou 5, 2020 7:10 PM

Lastensuojelu & vuoden 2023 eduskuntavaalit

Sijaishuollon juhlapäivä eli Care Day 19.2.2021

Lastensuojelu ja sijaishuolto

Blogin ja nettisivun taustaa